- Kurssihevosenani kärsivällisesti toimi FWB-ruuna Vito, joka on aivan mahtava ponipakkaus. Herkkä kuin mikä, mutta hyvinkin anteeksiantava ja sainkin rauhassa korjata esimerkiksi laukassa jännityvän alapohkeen.
- Hermostuin laitteelle, joka herjasi korvan juuressa aina, kun tasapainoni horjahti. "JOO JOO MÄ KORJAAN MÄ KORJAAN TULE ITE RATSASTAA!!". Kuulen varmaan seuraavat kolme viikkoa päässäni: "right. right. right. right. back. right. left. front. right. right."
- Tajusin viimein, että "enemmän ylös vasemmalta" ei tarkoita "nojaudu vasempaan jalustimeen". Päinvastoin kevennä painoa vasemmalta jalustimelta ja nipistä kylkeä. Ja ajattele käännös eteen, ei taakse. Ja pidä se sisähartia linjassa. Mutta ei liikaa, muuten se vasen puoli romahtaa......
- Sentin kurakerroksen alta löysin hevosen.
- Opettelin venyttelemään ratsastustunnille.
- Istuin mukana muutamassa passageaskeleessa liinan päässä. Tosin heti kun Anne kertoi tämän mulle, reaktioni oli salamannopea TÄH ja huolellisesti kasaamani palikkapinon kokoaminen...
- Pääsin höpöttämään hevosista ja viettämään aikaa ihanien heppaihmisten kanssa. :-)
Kurssi oli todellakin aivan mahtava, opin paljon ja vähän päälle, ja aivot työskenteli yötä päivää... Nyt onkin vähän..... väsynyt olo :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti