sunnuntai 2. tammikuuta 2011

2011 täynnä tavoitteita ja lupauksia...


...parempi varmaan karsia "olen täydellisesti balanssissa itseni kanssa satulassa vuoden loppuun mennessä" -tyyliset huuhaa-jutut heti alkuun. Yritän jotain realistisempaa ja pienempiin paloihin pilkkomista jotta voin edes osassa kokea onnistuneeni :D

Tavoitteet vuodelle 2011
- Katse pysyy edessä. Se pysyy siellä vaikka jyräisimme miljoona tötsää ja kompuroisimme ojaan ja lentokone jyrisisi kolmen metrin päästä yläpuolellamme. Katseeni on naulittuna eteen. Pehmeästi ja laajakulmaisesti toki.
- Opin tasapainottamaan ratsastustani käsieni avulla, ts. ulkokäsi pysyy ulkona.
- Löydän taas kadonneen suoran linjan istuntaani, tällöin edellä mainitut asiat helpottuvat. Ja toisinpäin.
- Kaiken täytyisi pysyä kaikkialla. Kuitenkin tarvitsen jäntevyyttä ja joustavuutta jotta voisin pehmeästi myötäillä hevosen liikkeitä.
- Laukkatyöskentely paranee. Opin istumaan rennommin ja jännittämättä. Minun ei kuitenkaan tarvitse kontrolloida sataprosenttisesti hevosen laukkaa ja kyetä käyttämään apuja jännittymättä hetkeksi. Haluan oppia löytämään suht hyvän perusistunnan vaikka hetkeksi se herpaantuisikin.

Vuonna 2011 lupaan...
...parantaa kehonhallintaani. Lihaskunto, pilates ja zumba ovat jo nyt heijastuneet ratsastukseeni, joten tällä linjalla jatketaan :-)
...venytellä (ainakin suurinpiirtein) joka ilta. Ainakin vähän. Joustava keho on hevoselle miellyttävämpi kantaa. Etenkin lonkkia pyrin venyttämään kunnolla.
...olla jämäkämpi. Lupaan uskaltaa käskeä hevosta kuuntelemaan, vaikka istuisinkin huonommin se ei tarkoita että ratsu saisi päättää suunnasta tai vauhdista. Jos tarkoitan istunnallani eteen eikä hevonen ymmärrä sitä, tarkennan apua pohkeella.
...olla tarkempi. En tee asioita sinne päin, joka avun jälkeen hellitän ja vaadin reaktion. En jää pumppaamaan tai nyppimään tai yliyrittämään, olen suoraviivainen ja selkeä.

Pystyisinköhän näitä noudattamaan..? Harmi kun ei viime vuonna tullut tehtyä samanlaisia tavoitelupauksia, olisi kiva katsoa miten olen selviytynyt niistä :D

Uuden vuoden kunniaksi muutama kuva! Oijoi! Videolaatuisia kuvia, mutta saavat nyt kelvata :D Ehkä joskus uskallan videotakin laittaa, kuhan kehtaan... Vähän analysoin samalla kuvia (suom. seliseliseli mutkumutku...)

Alkulöllöilyjä, Millalla tuuppauskevennys ja kottarikädet, olen ilmeisen huvittunut :D
Harmi kun kunnon löllökuvat ovat sen verran kaukaa ettei niistä saisi selvää,
laahustimme nimittäin turpa maassa upeasti!
Jalka. Jalka. Jalka. Anteeksi. Mutku eri satula ku normaalisti...
Katse. Ohjat käteen. Liikettä.
Poni on alkanut asettautua tollaseen nätskään pikkumuotoon,
yleensä sitten vahingossa lähden onnellisena leikkiin mukaan ja unohdan takajalat kokonaan.
Ku tollanen pikkuravi on niii-in kiva istua, tulkaa vaikka kokeilee! :D
Tuuppauskeventelen jälleen.
Katse ylös, hartia-olkapää-kantapää -linja suoraan ja liike istunnalla ylös, ei eteen.
Kädet ylös. Moottori käyntiin.
Paremman näköistä laukkaa. Joo, tämä oikeasti on se mun "hyvä laukka" :D
Takaset astuu alle ihan kivasti, tosin jumitan istunnalla. Ohjat käteen, olkapäät rennoksi.
Lonkat auki, liike ylös. Pidemmät jalustimet ois varmaan aika kova sana?
Tältä se OIKEASTI näyttää! No ei ehkä ihan koko aikaa (SELISELI), mutta kuten huomaatte olen täysin liikkeessä rennosti mukana.
Syy miksi harrastan laukkaamista aika vähän. Haluan valvovan silmän joka kertoo mitä tehdä :D
Laukkaaminen on ehkä oikeasti maailman vaikein asia! Melkeen vaikeempaa kuin voltit!
Istunta jännittynyt, olen kaarteessa edellä.
Huomatkaa katse! Jee!
Olemme melkeen kouluponien näköiset!
Pysähdys (tasan?!). Katse eteen.
Oikea käsi alempana kuin vasen mutta muuten ihan sievän näköinen olen :D
Oli taas aika terveellistä nähdä sähläystään videolta. Nyt tiedän taas mihin keskittyä vähäksi aikaa (:

3 kommenttia:

  1. Hei ja kiitos kun olit ryhtynyt lukijaksi :) Alan lukea tätä sun blogia koska olen pitkään ollut kiinnostunut CR:stä!

    VastaaPoista
  2. Hei Milla! Blogiasi on ollut mukava lukea, ja olet oikealla tiellä ratsastuksen opettelussa. Nöyryys, hevosen kuunteleminen ja omien virheiden tunnistaminen on hyvä alku, joka nykypävänä tuntuu puuttuvan hämästyttävän monelta itseään hyväksikin ratsastajaksi väittävältä/luulevalta. Silti on hyvä ettet unohda huumoriakaan, itsekin usein totean ratsastuksen olevan sadomasokististen hullujen laji ;) Tsemppiä harjoitteluun!

    t. Touhis, wanha täti joka edelleen opettelee ratsastamaan reilun parinkymmenen harrastusvuoden jälkeen :)

    VastaaPoista
  3. Hei ja kiitos!
    Tosiaan ratsastuksessa tarvitsee jonkun asteista mielenvikaisuutta, ei tätä muuten pitkään jaksaisi :D Täytyy myöntää että on ollut hankalaa omaksua se, että peiliin pitää katsoakin useammin (kuin ennen CR:n aloittamista), ja pitkä matka on vielä edessä. Onneksi suunta on useimmiten eteenpäin, hitaasti mutta varmasti.
    Tsemppaukset myös sinne! Milla

    VastaaPoista