sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Ihan oikeeta ratsastusta


Aloitin nyt kurinpalautuskuurin CR-tunneilla, eli olin taas perjantaina Annella ratsastamassa, samalla tunnilla kuin Anna (-: Ratsastin ihan uudella tuttavuudella, puoliveritamma Miralla. Jo käynti tuntui isolta, mutta hetken totuttelun jälkeen pääsin mukaan takajalkojen liikkeeseen ja pyytämään hiukan pidempää käyntiä pitkin ohjin. Mira vastasi kivasti istuntaani kun olin aluksi vähän selkeyttänyt apujani pohkeella. Haeskelin istuntaani oikeaan linjaan miettimällä jalkapohjia maahan, ei painamalla niitä jalustimeen vaan päästämällä ne valumaan rennosti maahan asti. Olen ollut nyt viime aikoina tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti saan mielikuvasta kiinni. Käteni tosin uuden ratsun kanssa jäivät vähän joustamattomiksi.
Alkutunnin pakollinen keskittymishetki.
Teimme aluksi käynnissä harjoitusta, jossa käänsimme pitkän sivun keskeltä ja teimme pysähdyksen keskelle. Kaiken lisäksi kääntymiset piti tehdä kahden tötsän välistä. Ehkä pari kertaa sain käännöksen osumaan maaliin, mutta ei puhuta niistä pysähtymisistä... Mielikuvani raskaista, pikkuhiljaa hidastavista askelista ei vastannut Miran käsitystä pysähdyksestä ja jatkoimme muina miehinä matkaa tötsien ohi ja pienelle pääty-ympyrälle. Tosin harjoituksen lopussa tein ainakin yhden pysähdyksen samanaikaisesti Miran kanssa!
Meditaatio jatkuu kuten ilmeestä huomaa.
Oikeasti oli ihan kivaa.
Lisäsimme tähän tehtävään pysähdyksen jälkeen aloitettavan kevyen ravin ja voltin päätyyn, jonka jälkeen tuli siirtyminen käyntiin ja kentän keskellä pysähdys ja sitten uudestaan. Ravi meinasi hyytyä alussa, joten tehostin istuinluiden imua ylös pohkeella (jonka seurauksena lopputunnista sisäkantapääni taisi jäädä vähän turhaan nakuttelemaan..). Ravissa kääntyminen sujui kivasti, sain tosin aika paljon auttaa ohjalla. Nyt on parina viime tuntina tullut ratsastukseeni kevyesti mukaan ohjat ja pohkeet, tuntuu taas siltä että tässähän ratsastetaan eikä vaan hengitellä.. :D Annen mukaan olen siirtynyt tason ylöspäin, mikä tietysti tuntuu ihan mahtavalta (: Katseeni kyllä karkaili vähän turhankin usein alas ja hevosen niskaan, eikö se jossain vaiheessa pysynytkin ihan kivasti perifeerisenä ja niinpäinpois? Tänään kun lähden ratsastamaan Eetulla kiinnitän siihen erityistä huomiota. Varsinkin harjoitusravissa rentoutan alaselän ja lonkat vähän "yli" eli "rentoutan" samalla niskan tukemalla leuan rintaan...
Tyylinäyte ehkä tunnin parhaimmasta pysähdyksestä :D

Tämän jälkeen siirryimme koko uralle kevyeeseen raviin ja teimme pääty-ympyrät kumpaankin päätyyn. Yritin kovasti keskittyä siihen, ettei kumpikaan olkapääni olisi toista edelllä vaan ne olisivat samassa linjassa hevosen lapojen kanssa. Nyt jälkeenpäin kuvista kyllä huomasin, että jompikumpi kylkeni oli koko ajan kasassa, tosin Anne oli kiireinen korjaillessaan mm. sisäkättäni, joka tykkäsi jäädä asettamaan ja liftaamaan sisälle ja teki näin ollen hallaa koko keholleni.

Alkuraveja
Siirryimme käyntiin ja jäimme oikeaan kierrokseen keskiympyrälle, jonka toinen puoli piti mennä avossa ja toinen ihan normaalisti. Käynnissä en oikeen päässyt avoon sisälle, oli sen verran hommaa kun yritin saada Miraan edes kääntymään.. :D Yritin koko aika miettiä miten istuin mutta tuntui että kaikki korjaukset veivät vaan enemmän ja enemmän pieleen... Kevyessä ravissa oli helpompaa. Tässä vaiheessa tosin Mira sai tarpeekseen sisäkantapäästäni ja lähti hiukan juoksentelemaan istunnan alta, ja minä onnellisena köröttelin perässä kun kerrankin hevonen allani kulkee eteenpäin :--D Jossain vaiheessa havahduin todellisuuteen kun Anne käski hidastamaan vauhtia eikä se käynytkään niin helposti, hups... Nno, ainakin avot menivät kivasti jos ei oteta huomioon sitä, millä vauhdilla kaahailimme. Anne käski pienentämään ympyrää niin, että pitkiltä sivuilta jäisi pari metriä väliä. Vaikeampi toteuttaa miltä kuulosti, mulla taisi taas olla ohjaus vähän hakusessa.. Ryhdistäydyin sitten jossain vaiheessa ja jätin taka-alalle osan pelkästään itseeni kohdistuvista ajatuksista, päätin että nythän tämä hevonen kääntyy kun minä sanon. Ja niinhän se sitten alkoi kääntymään pienemmälle ympyrälle. Muutamia tosi kivoja pätkiä tuli tällä pikkuympyrällä, ja avotkin onnistuivat (omassa mittapuussani..) vaikka oikea onkin vaikeampi puoleni.
Välikäyntien jälkeen vaihdoimme vielä suuntaa ja teimme kevyessä ravissa avoa pitkällä sivulla ja voltit lyhyillä sivuilla. Vasemmalle avot onnistuivat vähemmällä mieli yli materian -taistelulla, eli siis ajattelin vain hiukan ulkohartiaa alas ja sisään. Ohjani olivat jääneet hiukan liian pitkiksi joten ilman tukea ja "aitoja" Mira pääsi vähän suoristelemaan mutkia, ei kuitenkaan pahasti.. Mietin kovasti sisäkantapäätäni ja yritin saada sisäpolvea rennoksi, muutaman kerran sillä tuloksella että moottori meinasi sammahtaa.
Alkuraveja
Loppuravit keventelimme uralla ajatellen viideksi askeleeksi lantiota hiukan eteen ja viideksi askeleeksi enemmän ylös, "tanssitimme" hevosia. Askeleen sisällä nämä siirtymiset onnistuivat muutaman kerran tosi kivasti, ja tunsin kuinka Mira nosti selkäänsä ja nosteli jalkojaan korkeammalle. Loppukäynneissä Anne taas lämmitti mieltäni ja sanoi hevosen olevan tyytyväinen ja rentona suurimman osan tunnista. Kuulemma jalkani olivat säilyttäneet hyvän asennon, tosin aina kun täytyy alkaa tehdä töitä alan puuhaamaan hiukan liikaa jalalla... paha tapa jonka voittamisessa alan olla jo kiitettävällä tasolla :-)

Ensi perjantaina taas tunti samalla kokoonpanolla. Mulla on ollut nyt koeviikko, joten viikolla en ole yksinkertaisesti ehtinyt tai jaksanut käydä kirjoittamassa. Tänään yritän saada Eetunkin blogiin pitkästä aikaa postausta. Voipi olla että ensi viikko menee taas koulukirjojen parissa, mutta olkaa kärsivällisiä ;D Yksi uusi lukija on saapunut keskuuteemme, tervetuloa (:

1 kommentti: