Centered Riding Suomessa, osa 1.

Here it comes baby :D

Eli mooonta viikkoa / pari kuukautta sitten väläyttelin tosi salamyhkäisesti jostain sarjamuotoisesta postauksesta, jossa olisi tietoa Centered Ridingista ja etenkin sen harrastamismahdollisuuksista ympäri Suomea. Ja nyt viimein olen saanut jotain aikaiseksi! Aloittelen sarjaa esittelemällä muutaman Suomessa vaikuttavan CR-ohjaajan, ja aloituspostaukseen minun oli pakko saada kukas muukaan kuin "oma" ohjaajani Anne Helén (:

Jotta voisin kehittää tätä sarjantynkää vieläkin paremmaksi ja mielenkiintoisemmaksi (ah, miten se voikaan olla mahdollista...) toivoisin paaljon paljon mielipiteitä teiltä lukijoilta (: Kaikki parannusehdotukset otetaan hyvillä mielin vastaan.

Mutta nyt *rumpujen pärinää*, hyvät naiset ja herrat, enjoy (:

Anne Helén, Centered Riding -ohjaaja ( taso II )

Taustaa

Anne Helén aloitti ratsastuksen vuonna 1972 ja jo muutaman vuoden päästä hän kilpaili menestyksekkäästi ratsuillaan Rádi ja Robi. Sekä este- että kouluratsastuksesta hän saavutti seura- ja aluemestaruudet, ja napsi sijoituksia kansallisista estekilpailuista tasolta 125-135 cm.

1980-luvun alussa hän jatkoi valmentautumista maineikkaiden valmentajien silmien alla, mutta maineen ja mammonan tavoittelu oli jäänyt taakse. Kiinnostus saumattomasta yhteistyöstä hevosen kanssa ja apujen hienosäädöstä kasvoi, ja vuonna 2002 hän kouluttautui Centered Riding -ohjaajaksi. Tämän jälkeen hän on pitänyt pienryhmätunteja ja CR-kursseja omalla tallillaan ja vieraillen muilla talleilla.

Helén on tuottanut Suomeen muutaman huippuvalmentajan, joista mainittakoon mm. Wendy Murdoch ja Theresa Sandin.

Ratsutila Helén

ridingacademy.fi

Anne pitää tunteja ja Centered Riding -kursseja tallillaan Viitailassa. Tunnit on pääasiallisesti suunnattu useamman vuoden ratsastuskokemuksen omaaville aikuisratsastajille, ja tallin hevoset ovat vireitä ja herkkiä puoliveriratsuja. Vähintään helppo A -tasoiset "tuntsarit" säilyttävät herkkyytensä tunnista toiseen (vaikka tällainenkin tumpelo välillä istuisi selkään, toim. huom :D) koska tunneilla painotetaan vahvasti istuntaa ja apujen pehmeyttä.

Mitä olet aina halunnut tietää Annesta...

..mutta et ole koskaan kehdannut kysyä. ;-)

ridingacademy.fi

Sain ihanat ja pitkät vastaukset kysymyksiini joka lähetin Annelle sähköpostitse. Kiitos!!

- Mitä kautta tutustuit Centered Ridingiin ja mikä siinä oli "se jokin" joka sai sinut jatkamaan CR:n parissa?
Luin jutun Hevoset- ja Ratsastus -lehdestä, jossa oli kertomus amer. Wendy Murdochin vetämästä CR-kurssista Ypäjällä noin vuonna 2001. Koska itse olin saanut "istunnan tehovalmennusta" jo 70-luvulla silloisen valmentajani Camilla Fabritiuksen toimesta, juttu tuntui olevan täynnä oikeaa asiaa. Lähdin heti siltä 'istunnalta' etsimään lisätietoa netistä ym. ja ilmoittauduin seuraavalle Wendyn kurssille. Hankin ja luin myös kirjan Centered Riding 1.
Centered Riding antoi sen mitä ei saa mistään muista valmennuksista: Se on kuin kielioppi vieraan kielen harjoittelemisessa. Kyllähän sitä oppii vierasta kieltä pelkästään puhumallakin, mutta ilman kielioppia harjoittelu on pitkä ja kivinen. Sama kuin yrittäisi opetella ratsastusta ilman syvempää tietämystä oman ja hevosen kehon käytöstä. Turhia väärinymmärryksiä ehtii tapahtua liikaa ja hevonen kärsii turhaan ja joutuu kamppailemaan kaikissa tehtävissään ratsastajan tasapaino-ongelmia ja ristiriitaisten apujen vaikutuksia vastaan.
CR tarkentaa tietoisuutta kehon vaikutuksesta tasapainottavana tekijänä ja kehon apujen tarkentamisesta. Se antaa kokonaisvaltaisesti keveyttä ja samalla tehokkuutta ratsastukseen ilman turhaa voiman käyttöä. Useimmiten kun ratsastaja joutuu käyttämään voimaa ratsastuksessaan, puristamalla tai vetämällä ohjista, löytyy tarkentamista ratsastajan tasapainossa. Hevonenhan tuntee kärpäsenkin ihollaan.
Ratsastajan tehtävä tulisi olla hevosen ja sen liikkeiden tasapainottaminen eikä jäädä itse hevosen tasapainotettavaksi.
Pitkäaikaisen CR -valmennuksen jälkeen, muihin valmennuksiin osallistuessa ymmärtää huomattavasti tarkemmin ja syvemmin mitä kukin valmentaja yrittää tähdentää ja millä tavalla on ylipäätään mahdollista toteuttaa valmentajien ohjeet pilaamatta hevosen herkkyyttä ja yhteistyöhalua.
Wendyn kurssi oli täynnä upeita oivalluksia, joista suurin osa oli alitajuisesti tuttuakin, mutta jotka tietoisesti käytettynä antoivat sen tarvittavan lisätarkkuuden apujen viidakkoon ja tiedostamattomien apujen tiedostamiseen, jolloin ratsastustaidon kehittäminen vuosikymmenienkin jälkeen tulee mahdolliseksi.

- Mikä on ollut tähän asti mieleenpainuvin kokemuksesi hevosten parissa?
Minulla on jo miltei neljänkymmenen vuoden ratsastushistoria takana ja suunnilleen kirjan verran näitä 'mieleenpainuvimpia kokemuksia' hevosten parissa, joten vaikean valinnan jälkeen löytyi helteisen puoleisesta muististani yksi eksoottisimmista mieleeni tulleista:

Täällä kotonani Päijät-Hämeessä on siis ulkomittarissa nyt +32 varjossa.

Olinpa kerran Egyptissä, Kairossa, josta tein retken kuuluisille pyramideille. Matka pyramideille taittui turistibussilla vielä hieman kuumemmassa helteessä kuin nyt täällä tänään. Bussilla kun ei päässyt perille asti, niin vastassamme pääteasemalla aavikolla oli kameleita loppumatkaa varten. Pyramidit näkyivät jo taustalla. Kun sitten laskeuduin bussista alas muiden mukana niin paikalle rynnisti täyttä laukkaa ratsastaen beduiiniljoukko upeine valkoisine berberihevosineen hiekka pöllyten ja he pysähtyivät sitten eteemme täydestä laukasta. Etummaisena ratsasti johtajabeduiinin näköinen mies, jolla oli, kuten muillakin, pää miltei kokonaan valkoisen huivin peittämä. Hän kysyi omalaatuisella murteellaan englanniksi, että haluaisiko meistä joku lähteä nopeammalla ratsulla, siis hevosella, loppumatkan, jota oli ehkä noin muutaman kilometrin verran. Silmäni olivat jääneet heti kiinni joukon kärkimiehen puhtaan valkoiseen, upeaan ja tuliseen oriin, joka näytti olevan omaa laatuaan muihin verrattuna. Niinpä ei tarvinnut kahta kertaa kysyä kun jo hihkaisin että jos saisin tuolla valkoisella ratsastaa..? Mies hyppäsi heti alas ja tarjosi oriaan minulle ja saman tein olinkin jo kyydissä, eikä pieneen mieleenikään juolahtanut että jonkin sortin turvallisuusriski saattaa muodostua kun beduiinilauma on aavikolla perässä ja koko muu, tuttu ja turvallinen kotimaan porukka kamelien hitaassa kyydissä maleksien takana.
Siis sandaalit jalassa ja tukka hulmuten pinkaistiin orin kanssa aavikolle kohti pyramidia unohtaen koko muu maailma, kunnes sitten jossain vaiheessa vauhdin hurmassa tajusin yllättäen että se koko beduiinilauma yritti ihan tosissaan saavuttaa meitä takanamme huutaen ja huitoen. Onnekseni olin osannut valita sen nopeimman orhin joka ei viivytellyt enkä minä jarrutellut. Tuntui kuin orin jalat eivät olisi koskaan käväisseetkään hiekassa kun se lensi hiekka-aavikolla ja lähestyi vauhdilla pyramidia jo ennen kuin kameliporukka oli lähelläkään puolta matkaa. Sitten vasta aloin miettiä että entäs jos tuo lauma saakin meidät kiinni? Heh, no sen verran oli jo kokemusta kaapuihin pukeutuvista, ettei kannattanut jäädä ottamaan selvää. Niinpä päätin kierrättää lauman perässämme pyramidin ympäri täyttä kiitolaukkaa ja osoitin orille suunnan kamelikaravaanin luokse, jossa muut olivat vasta tulossa rauhallisesti kävellen kuin hidastetussa elokuvassa. Tuolla orilla oli valtava voima ja kunto! Ja kumma kyllä se luki jokaista pienintäkin säätöäni hiuksen tarkasti ja kevyesti. Muut jäivät kauaksi taaksemme kun vihdoin 'laskeuduimme' orhin kanssa kameliseurueen vierelle kävelemään aplodien saattelemana. Tuollaista vauhdin hurmaa, ja vielä pieni pelko perässä, en sitten kohta muistakaan kokeneeni, vaikka on tullut useaan otteeseen laukkailtua Marokon hiekkarantaa entisillä kiitolaukkahevosilla kilometritolkulla. Harmitti etten saanut tuoda orhia mukanani Suomeen. Sen kanssa olisin voinut matkustella viikkotolkulla pitkin hiekka-aavikoita, saati sitten täällä viileässä kotimaassa. Sen jälkeen olen osannut arvostaa arabihevosta!

- Oletko kohdannut "Elämäsi Hevosen"? Mikä tekee tästä hevosesta niin erityisen?
Minulla on ollut onni kohdata jo useita "Elämäni Hevosia".
Tämän hetken "elämäni hevosista" tekee niin erityisen se, että aamulla kun menen talliin ja sanon 'huomenta pojat!', niin kaikki vastaavat iloisesti höristen ja, tai tulemalla lähemmäs. Kun sitten menen boxiin ja heitän heinät, niin he tulevat aina moikkaamaan vaikka onkin suu täynnä heinää. Kun haen kamppeet treeniä varten, jokainen haluaisi olla se ensimmäinen treeniin lähtijä.

c. Milla Tammisaari

Lähteet
http://ridingacademy.fi
KIITOS!