Tehokurssi Annella, Päivä 2

Päivä numero kaksi valkeni Helénin ratsutilalla aika nopeasti. Herätys oli kello nollakuusisataa, tosin heräilin viiden jälkeen kymmenen minuutin välein tarkastamaan että kännykässä oli herätys päällä. Koska tottakai se on voinut unohtua vaikka viimeiset neljä vilkaisua ovat todistaneet päinvastaista.
Aamupalalla sain taas cappuccinoa, olin toosi onnellinen ja sillä jaksoikin torkkua vartin ennen talliin lähtöä. Tallissa tänä aamuna minua autteli Anna, Viivin omistaja. Heitimme Annen ja Annan kanssa kopukat pihalle, jonka jälkeen aloin lappaamaan jätöksiä karsinoista. Puolessa tunnissa olin taistellut jopa kaksi karsinaa puhtaaksi. Yhteisellä päätöksellä vaihdoimme Annan kanssa työjärjestystä niin, että minä vaihtelin vesiä ja Anna putsasi karsinoita... Edeltävänä iltana olimme tainneet Ekin kanssa vähän innostua heinien lisäilyssä hevosille, koska nyt ne (heinänkorret, ei hevoset, toim. huom.) oli kauniisti ripoteltuna pitkin puruja... Tallin tekoon meni siis hetki jos toinenkin vaikka tulinkin lopulta Annan perässä mikrotalikon kanssa pyydystäen yksinäisiä, joskin suuren alueen tiiviisti valloittaneita heinänkorsia.
Vaihtelin vedet tarhoihinkin ja laitumelle, jonka jälkeen oli aika mennä vähän huilimaan. Fiksuna asettelin itseni sohvalle puoli-istuvaan asentoon. Tämähän johti siis siihen, että aina kun olin nukahtamassa, pääni notkahti jommalle kummalle sivulle ja heräsin. Ta-daa, mihin sitä herätyskelloja tarvitsee kun itsensä voi pitää hereillä näinkin!

Vähän aikaa huilattuani kävin valokuvailemassa hevosia, ja kamerani rakastui kimoon Faramir-nimiseen arabioriin...
Kuvauskeikan jälkeen hevoset haettiin sisälle ja sain ratsukseni seuraavalle tunnille Midden.

Midde oli aivan yhtä ihana kuin olin muistellutkin, tosin toisin kuin Viivi ja Nemo, poni raportoi huonosta kevennyksestäni hyytymällä. Sain tehtäväksi ajatella kevyessä ravissa käsieni myötäävän hiukan eteen kun nousin ylös satulasta, sillä ne jäivät herkästi liian taakse jolloin huomaamattani nykäisin ponia suusta. Kun jaksoin keskittyä tähän, uskalsi Midde myödätä niskastaan myös.
Tunnilla oli muutamia todella hyviä pätkiä jolloin tunsin että mä ja Midde ollaan yhtä, tehdään kaikki yhdessä ja kumpikaan ei ole johtaja. Tämä viimeisin tunne oli hassu, koska vaikka menimmekin sinne minne minä halusin, oli poni yhtä lailla hommassa mukana ja oli kuin päätökset olisi tehty yhdessä. Erityisesti yksi käyntitäyskaarto jäi mieleen, tunsin kaarteen alussa kuinka kylkeni alkoi painua kasaan mutta korjasin sen ja pelastin loppukaarron :-)
Ei koko tunti ollut kuitenkaan ruusuilla tanssimista, ehei, vaikka tällaisen kuvan saattaakin saada. Tein toista kertaa cr-tunneillani avoa aluksi käynnissä, sitten ensimmäistä kertaa ravissa. Koska olen luonnollisesti koko ajan hiukan tavallaan vasemmalle kiertynyt, oli oikealle avotaivutus ihan hurjan vaikea! Oikeastaan en onnistunut siinä ollenkaan.  Vasemmalle taas, kehoni ollessa jo valmiiksi oikeaan suuntaan kääntynyt, avot tulivat luonnostaan ja vain pienellä istuinluun vinkillä.
Lopputunnista lyhensimme käyntiä viideksi askeleeksi ja taas pidensimme viideksi. Pidentelimme raviakin, tämä oli jotenkin hankala saada toimimaan. Ajatuksenjuoksuni on sellainen, että jos haluan askelta pidemmäksi eteenpäin, kevennän myös tosi paljon eteen, tavallaan "pusken" askelta pidemmäksi. Aikuisten oikeesti sehän menee melkeen toisinpäin, koska minun kuuluisi ajatella enemmän ylös. Ei korkealle, mutta ylös. No huhhuh, eikö korkealle ja ylös ole sama asia?? No ei, tajusin aina muutamaksi askeleeksi ajatella niitä takajalakojen energiavirtoja ja hevosta vesisuihkuna käsieni välistä eteen ja mitä kaikkea, mutta sitten aloin taas puskemaan liikaa..

Kamerani ja minä saimme osaksemme ihmetteleviä katseita....

Tänä iltana iltatalli vei huomattavan paljon vähemmän aikaa :--D Selvisimme Annen kanssa noin puolessa tunnissa. Karsinoiden pikasiivouskin kesti vartin, verrattuna siihen tuntiin mikä viimeksi....
Iltapalalla sain kuulla tärkeää tietoa Ekiltä liittyen flavonoideihin. Flavonoidit ehkäisevät siis syöpää. Tiesittekö, että ketsuppi on flavonoidien kannalta terveellisempää kuin tuore tomaatti? Tässä onkin syytä nautiskella ranskiksia runsaan ketsupin kera vähän useammin...